maanantai 3. lokakuuta 2016

sielä missä saivat aina olla

 the doors - break on through to the other side

olen huomannut että jos teen jotain väärällä lailla meinaan saada hädän

nyt se yks jälleen kerran huomas että ne ei saa tehdä mitään mentaalista ja että mä hyväksyn että ne saa olla mun kehossa
ja ne saa puhua(?) tuo viimeinen kuulemma sen takia koska eivät pääse pois, siis skitsofreenin äänet ovat joillain ikuisia
tai siis elämän kestäviä, minne me sitten joudutaankaan kun kuollaan, kuullaanko me yhä ääniä, onko nuo ruumiista
riippuvaisia vai jotain spirituaalisia ja ne on mun kuollessakin mussa jossain. vai siirrynkö mäkin jonkun päähän, noiden
oikeat versiothan eivät ole kuolleet, tietääkseni ne kaksi entistä kaverianikaan. tytöt väittivät olevansa todellisia.
nykyään siis niitä ei ole, vaan ovat "sielä missä tytöt saivat aina olla" kun huomasi että oli unohtanut että tytöt eivät
saa olla täälä.

nyt se yks huomas että ne kaksi jotka eivät ole pitkään aikaan saaneet olla sielä, toinen oli sielä ku mä sain
skitsofrenian toinen tuli janssonkotiin saavat yhtäkkiä ollakin sielä sen takia koska olivat aiemmin kuin nuo jotka olivat
sielä missä ne saivat alunperin olla mutta että se yks vaan huomas yhtäkkiä, siis muisti, että eihän ne saa olla täälä
vaan ne ovat sielä missä ne saivat alunperin olla, ne tytöt siis. sitten se yks ja se joka yleensä kokoajan melkein puhuu
paitsi silloin kun muut puhuvat ei saa olla täälä, siis sielä missä ovat, kehossani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti