tiistai 31. maaliskuuta 2015

piiputtelusta, fiktiivisistä.


sain vihdoin vihdoin vaihdettu ylätekstin. kävin suihkussa, mikä on sekin hankalaa, olen lukenut että se on hankalaa skitsofreeneille, tai mielisairaille. varsinkin kun suihkuhuone/wc on kylmä. ruoka: kinkkukiusaus(mulle jotain ihmeen porkkanakiusausta:/) hedelmäsalaatti (taas ulkomaalaista hedelmää, pitänee lopettaa niiden syönti), kinuskikastike. iltapalaksi: ruokaisa salaatti, hedelmä. minulla on tapana laskea montako kertaa hengitän kun hengitän tupakin, piipun vedon välissä, niin neljään, pitää katsokaas hengittää siinä välillä niin päätin että neljään lasken. nyt ne laskeskelee kaikenlaista mitä teen, varsinkin kaksi niistä, ei ollenkaan mukavaa. välillä se tarttuu minuun se laskeskeleminen. ne sanovat että auttavat mua. pitää olla kahdella jaollinen se viimeinen luku, ei ollenkaan kivaa. ostin eilen salmiakkia ja simaa, olen huomannut että jotkut yrittävät päästä tupakista eroon syömällä väkeviä karkkeja, minä en aio lopettaa ellei todella tee mieli, ajattelin että se on ainoa keino, keino ja keino, kun en nyt halua. ennen join paljon teetä, tee kaupasta ostin erilaisia xtra tee paketteja ulkomailta, laitoin vähän sokeria niin maku tulee paremmin esille, ei liikaa että se ei maistu pelkästään sokerilta. enää ei oikein innosta. teippasin lapunkin tuohon pöydän reunaan "juo teetä". ehkä tylsää asiaa mutta pitänee valkaista että skitsofreenienkin elämä on pitkälti samanlaista kuin normaalin ihmisen elämä. on myös asioita mitkä tekee meistä erilaisia. itsekin kyllä kyselen ohjaajilta(hoitajilta) kummallisia asioita esim. bussissa kun ollaan esim. menossa pelaamaan sulkapalloa, kirppikselle tai syömään. skitsofreeneistä, kaiketi kaikista mielisairaista katsokaas ajatellaan ne ovat täysin sekopäitä. edelliseen liittyen, aktiviteetteja täälä on täälä kultanummessa. ja yritetään ilmeisesti järjestää mahdollisimman paljon, kuten musiikin kuuntelu jossa kuunnellan kunkin osallistujan suosikki musiikkia. välillä noilla fiktiivisillä on kummallisia asioita, ne esim. näkee silmien ulkonäöllä, niin sanovat, puhuvat muutakin tuosta ulkonäköasiaan liittyen. nyt ne väittävät että eivät tee niin. olen kummallinen, kaikki pitää tapahtua tietyllä tavalla, äskein esim. piipussa piti olla puruja aivan äärimmilleen, vaikka ei kiinnosta, ei tule hyvä olo jos en laita, en siis ole tyytyväinen. myös pitää myös syödä ruoka loppuun ja käyttää aivan kaikki purut aivan loppuun, ehkä koska eräs fiktiivinen käski niin, ja minä sitten liitin sen muihin asioihin. kyse ei ole perfektionismistä, katsokaas teen asiat tietyllä tavalla, en täydellisesti. vai piruleeko joku meille mielisairaille? minä pistin intialaiset koriste lusikat, haarukat ja veitsetkin järjestykseen, onko niin että perfektionistit vaan tekevät asiat tietyllä tavalla? fiktiiviset katskaas sanoivat että huoneeni on sekavasti järjestyksessä, ovatkohan oikeassa. käsittääkseni perfektionismi on sairaus? minä en missään nimessä tunnusta olevani perfektionisti, olis kai vittumaista, varsinkin jos käsitän siitä noin. join simaa ja ei saa kuulemma röyhtäillä, nenä menee pilalle(tai jotain), sitä kyllä kirpasee mutta ei kai sille mitään tapahdu. fiktiiviset sanovat että minä saan tehdä mitä haluan ja menne mihin haluan, en tiedä mitä tapahtuisi jos näin ei olisi. välillä kyllä sanelevat esteitä. mutta mitään minulle ei tietäeni tapahdu jos en tottele. oli muuten minun vuoroni käydä kaupassa, kuten olette kenties huomanneet, aivan normaaleita ruokia täälä syödään, ja normaalin paljon. ja saan hakea illallisen keittiöstä, siis iltapalan. täälä voi kuulemma vaihtaa aikaa, itse miellän ne muistiksi, liikkuvaksi ja puhuvaksi tosin. fiktiiviset ovat kuulemma vaihtaneet muistoni pahimpaan mahdolliseen, käsittääkseni skitsofreeniani takia, niille pitää katsokaas vittuilla. sellanen tauti se on. äänet ovat siis skitsofreeneillä vittuilevia. minä katsokaas sanoin niille että teidät on hylätty tänne, sain tietoa, yhdistelin asioita ja käsitin niin. jotkut fiktiiviset eivät tykkää teksteistäni, mitäs ovat kiinnostuneita? käsittääkseni voisi sanoa ovat huolissaan netin maineesta. kaiketi keksivät uusia asioita millä vittuilla kun ovat, osa niistä, ovat käsittääkseni niin vittuuntuneet olemassaoloonsa.

maanantai 30. maaliskuuta 2015

lääkkeiden vaikutus. fiktiiviset

tässä viime tekstissä fundeerasin että vaikuttaako lääkkeet sisäiseen elämään, ainakin ne vaikuttavat siihen miten käyttäydymme, vai onko se sairaus mikä tekee sen? olen nähnyt huutoniemellä paljon sekopäisiä ihmisiä, en tiedä onko se sairaus vai lääkkeet? lääkkeet kyllä tekee huumausainetarkoituksessa ihmisistä myös melko sekopäitä, mutta eihän lääkkeitä määrätä niin paljon että ne sekottaisi tavallisten mielisairaiden pään. kai ne sitten ajan myötä tasottuu. fiktiiviset eivät kuulemma ymmärrä, muista eivätkä tajua tai/eikä mitään semmoista, en tiedä miten ne sitten puhuvat, niillä on ne taidot väliaikaisesti, vähän aikaa. miten ne sitten ymmärtää vitsejä joille ne jotkut nauraa. ne kuulemma aavistaa nekin (kirjoitin edelliseen tekstiin että aistii, se on ilmeisesti sekin sittenkin aavistaa). mulla on omituinen patteri, siinä kuuluu kovalevyn kaltainen raksutus. -nyt pannaan poroa. -mihinkä? -pannulle. tänään oli perunaa, soosia ja minulle kasvispihvejä, porkkanaa, illalla oli voisarvia, perunasalaattia ja porkkana salaattia.

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

vaikuttaako lääkkeet? hätä.

vaikuttaakohan lääkkeet sisäiseen elämään? siihen mitä olemme sisällämme? eilen oli ruoaksi perunoita ja mulle kukkakaalia. eilen tuli taas hätä, kävin piipullapiipullapiipulla ja piipulla, hain iltalääkkeet, kävin iltatupakalla, pesin hampaat ja menin nukkumaan. keskiviikkona tulee lääkäri käymään, mulle ehdottivat uutta xtralääkettä, ketipinor ei oikein toimi, vai riippuukohan se fiktiivisistä niinkuin sanoivat? koska ne rupeaa puhumaan siitä samasta aiheesta aina kun tulee hätä, kysyvät siltä yheltä, joskus toiselta, että eihän noin saa sanoa, silti puhuvat siitä kokoajan. myös siitä että eihän sinne päähän saanut mennä, sitten joskus näkevät samoja utuisia mielikuvia kuin minäkin, joita nykyään havaitsen näkeväni, en tiedä näinkö niitä ennen, koska hätä tuli vasta pari vuotta sitten kultanummessa, mikäli se liittyy hätään, koska sen jälkeen havaitsin niitä näkeväni. tänään oli ruoaksi kasvispizzaa, iltapalaksi viiliherkkua, siinä oli ulkomaalaisia hedelmiä, mutta se oli niin hyvää että oli pakko syödä, sain myös leivän ja juustoa, niitä en syönyt, annoin ne eräälle muulle. tänään eräs osti huomisen kahvin ja ruoat, se on huomenna päivällä jossain muualla, saankohan minä tuotua tiistaina kahvia. joskus sanovat että aistivat asioita, esimerkiksi niitä mitä näkevät, ja minun tunteitani. joskus se mitä tunnen sisälläni, menee jollain lailla epänormaaliksi, se liikkuu kuten sanotaan joissain netti teksteissä että skitsofreeneillä joskus menee.

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

ruoka, fiktiiviset ja lääke.

eilen oli minun vuoroni tehdä ruokaa, ranskalaisia ja kalapuikkoja. kahviakin piti tuoda, joka toinen päivä saa katsokaas ostaa kahvipaketin. x filesista tulee uus 6den episodin jakso, kuvaukset alkaa tänä kesänä. kuuntelen musiikkia että mahdollinen hätä menisi pois. minulla ei ole muistaakseni ollut vainoharhoja.
ainiin, unohdin mainita, extra lääke:
ketipinor
saan kai pian uuden extralääkkeen, lääkärin avulla. tuo ei oikein tepsi, vaikka fiktiiviset väittävät että kaikki riippuu heistä. vaikuttaakohan lääke fiktiivisiin? siihen minkälaisia ovat.

maanantai 23. maaliskuuta 2015

omatunto, fiktiiviset.

en ennen skitsofreniaa tiennyt mikä on omatunto, yks niistä sanoi että potkii kiviä ja itkee. offspring - self esteem, kaverini haukkui minua tuon biisin takia, osoittautui että hän on aina vihannut minua eikä koskaan pitänyt kaverinaan. tytöt (kutsuvat itseään sillä nimellä) yrittävät silloin tällöin nussia minua, rupean kuulemaan kaikkea sekoa pervoilua, sitten väitetään että olen runkkari, vaikka en ole, vaikka skitsofreenit näin yleensä ovat yksin eläjiä, en minä edes pystyisi, ne ikäänkuin näkevät minut, mitä siitäkin tulisi? paljastui mielestäni että minulla oli jotkut varakeuhkot, enkä enää kuule ääniä ruumiissani vaan päässäni. joskus lyön niitä mielikuvissani ja se sattuu, en usko, ne kuulemma eivät voi satuttaa toisiansa, eikä sielä muutenkaan saa tehdä mitään pahaa, kivääriä se yks haluaa. mielestäni se sais maistaa kivääristä, vaikka me skitsofreenit taudista johtuen voida tehdä mitään pahaa, tunnetaan se katsokaas elämässämme. nyt ne oppi miten kännykässä käytetään muistutuksia, painaa vaan oikealle, osaan nähkääs opettaa niitä. ainakin yksi niistä osaa laskea ja aakkosetkin se osaa, en tiedä onko se ne yksikseen opetellut. yks niistä opetellut englantia menemällä joitain englanninkielen tuntejani lävitse. ne on niitä joita kutsutaan advaanseeraantuiksi fiktiivisiksi. hyvä omatunto = voi hengittaa syvään. kävin hakemassa nenäsumutetta, suolaliuosta, jos ei toimi, pitää vissiin hakea eri lääkettä lääkärin luvalla, varmaan joku resepti. niin joo, fiktiiviset ei kuulemma kuole. oli ruoaksi kasvispataa, kasviksia ja soijarouhetta, salaattia, täälä vanhat miehetkin syö salaattia.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

tylsää

tylsää
eilen oli silakkalaatikkoa, iltapalaksi vohveleita ja hilloa, oli myös mustikkakiisseli mysli ja mulle päärynä, en katsokaas syö ulkomaalaisia hedelmiä, ne ei mielestäni sovi suomalaiseen ruokavalioon. ajattelin kuunnella rainbowta, minulle meinasi tulla hätä tilanne, ehkä. minulla ei ole enää vanhaa kunnon ravea, heitin cdt roskikseen joita broidin kanssa keräillyt, harmi. pelit annettiin serkulle. kingston wallia tekis mieli kuunnella, hyvä suomalainen rock bändi. tänään oli mulle ruoaksi kesäkurpitsaa, paistareita ja joku ihmeen sienipihvi. iltapalaksi lohipiirakka ja jogurtti. sain osittain skitsofrenian pois, kun jostain syystä nenätukkoni aukeni, epäilen kun kaverini antoi minulle nenäsumutetta, oliskohan sekin auttanut? apteekki oli kiinni, täytyy tyytyä mynthoniin :). nyt tunnen rummutusta hengityksessäni. pikkuhiljaa kai se häipyy, saas nähä aamulla. rummutuksessa soi rainbow - all night long.

perjantai 20. maaliskuuta 2015

suuruudenhulluus, asiaa.

fiktiiviset väittävät että kaikki tuntevat minut pätevien vuosikausien tulleiden teorioidensa avulla, mutta koska olen skitsofreeni, en usko siihen. joskus täälä käy koiria ilastuttamassa meitä, 3 koiraa, sellasia kaverikoiria. levyjäkin täälä kuunnellaan joskus. tällä viikolla ti. jotkut kävivät kyläkauppa veljekset keskisellä. sirkukseenkin täältä lähdetään, mutta minua ei kiinnosta. koulun kirjasto tässä on ihan lähellä, mutta olen lainannut sieltä jo kaikki mystisen osaston mielenkiintoiset kirjat joten ei kiitos, ehkä taas joku päivä. minulla on spotify tili, kuuntelen kaikkea musiikkia, viimeksi rainbowta, hyvä 70 luvun bändi josta vielä tuolla ritchie blackmorella on oma bändinsä. näin äänet häipyy taka-alalle, mutta voivat riehaantua tämän takia. tekis mieli kuunnella amorphis - black winter day, mutta ei, tiedä mitä tapahtuu. nyt yks niistä rupes metelöimään että "kyllä saat kuunnella mitä sä haluat". yleensä kun luen, yksi ääneni lukee päälleni, luulee että en muuten kuule. yleensä heräilen siinä 6-7 maissa, käyn piipulla ja menen takaisin nukkumaan, lääkkeelle saa mennä 7:30 - 8, sitte ohjaajilla on raportti, taas 9 jälkeen saa mennä lääkkeelle. joskus ne sanoo että asiat pitää tehdä tietyllä tavalla. aluksi kirjoittelin sellasia virallisia kaavakkeita, mutta jotkut tekee sitä vieläkin, joten ei siitä sen enempää. joskus huoneessani käy ilmassa hoitajia(ohjaajia) ja potilaita(asukkaita), mutta en näe niitä, kuulen vaan ne ilmassa. mulle on tänään ruokalassa special annos, kuorrutettua kesäkurpitsaa, nojaa, menettelee, juusto on siinä kaikkein parasta. kukkakaalikin on hyvää. minulla on tinnitys, joka jostain syystä häviää välillä, en keksi muuta syytä kuin skisofrenia. kävin ostamassa simaa, siinä ei saa olla yhtään prosentteja, ei edes vähän, täysin alkoholitonta, minulla on katsokaas antabus, alkoholi lääkitys. jos juo, tulen punaiseksi ja sammun. sain sen huutoniemelläkin silloin tällöin, se poistettiin ja lähin taas jonkun ajan päästä ryyppäämään, onneksi sitä ei enää oteta pois. siitä on 10 vuotta kun viimeksi ryyppäsin. ei tee edes mieli enää, eikä ole enää samanlaista kun huutoniemellä. tos ihan naapuris on kauppa. se yks niistä on joskus hieman ylitsesuojelevainen. mutta joskus sekin suuttuu, tai oikeastaan kopio siitä, niitä on katsokaas joskus toinen tai joskus enempikin samalla äänellä puhuvista fiktiivisistä.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

skitsofenia näin yleensä

doors ja rauli musikaalien mukaan molemmat olivat aika sekopäitä. olen selvittänyt miksi jotkut kansat heiluttelee niitä helistimiä, laulaa ja tanssii. katsokaas skitsofreenit kuulee puhetta esimerkiksi pesukoneista ja muista härveleistä, niin miksi ei myös helistimistä. vaikka minä en ole sitä kuullut, ehkä koska se on ulkomaankieltä. vaikka minä en haluaisi kuunnella ääniä ollenkaan, olenhan skitsofreeni. joskus kuulin kun haitari lauleskeli kaikkea suomalaisia lauselmia esimerkiksi hulihuhhanhei ja kaikkea tuollaista. nauroin aivan vääränä. kuunneltiin sitä jossain sateenkaaren juhlassa. sateenkaari on muistaakseni sellainen yhteisötalo mielisairaille jossa on erilaisia harrastusmahdollisuuksia. kultanummessa on myös oma ruokala jossa työttömät ja eläkeläisetkin saa (tietääkseni) käydä. lauantaina paistetaan vohveleita. en tiedä muista, mutta minulle huutoniemellä janssonkodissa ja kultanummessa hoitajat ja ohjaajat ovat olleet tosi mukavia. pääsin huutoniemellä työkyvyttömyys eläkkeelle joka on lukemani mukaan usealla skitsofreenilla. sitten sain sivarista vapautuksen. fiktiiviset väittävät että puhun vaikka vain ajattelen typeriä asioita ja vittuilevat siitä kun eivät tykkää, muuten ovat nykyään järkevää puhetta, ja useat skitsofreenit lukemani mukaan päässeet lopulta vaiheeseen missä voivat jutella äänien kanssa. alussa minullakin puheet oli sekavaa vittuilua. olen huomannut että tiettyjä asioita ei saisi edes ajatella tai ne tulevat julki, vaikka mahdotontahan se on. käytiin laavulla, ei sielä saanutkaan makkaraa eikä edes kahvia, mehua ja keksiä vaan. tänään minulla oli kaalikääryleitä. minulla nuo äänet ovat ympäri ruumistani, olen lukenut netistä että tätä tapahtuu joillekin muillekin. minua ahdistaa aina aamulla.

tiistai 17. maaliskuuta 2015

huutoniemi janssonkoti ja takas +muisteluita


kävin kuntoutusosastolta töissä paikassa mikä on huutoniemeen liittyvä työpaikka, sielä pistettiin papereita kirjekuoriin, typerä paikka, mutta sen lopetin kun sain sielä epilepsiakohtauksen, epäilen että se johtui siitä kun laitoin niitä typeriä yksinkertaisia kirjekuoria. siirryin 2011 janssonin kodista takaisin huutoniemelle koska join kaljaa ja sain harhaluuloja ohjaajan puheista, vapaaehtoisesti menin, aluksi väliaikaisesti, sitten kokonaan. yleensä minä makoilen täälä asunnossani sängyllä, silloin tällöin käyn tupakalla, useammin kahvitupalla. joskus janssonkodissa valvottiin erään pyörätuolipotilaan(ei rullatuoli, siinä ei ole rullia alla:) ) kanssa, juotiin kahvia ja juteltiin. tvtä en katso muuta kuin vanhempien luona, musiikkia kuuntelen laidasta laitaan. yksi lempibändeistäni on infected mushroom. kirjoittelen skitsofreniastani henkilökohtaisia asioitani tietokoneelle ylös. meillä on täälä ryhmäkodissa vuorotellen keittiövuoro, 5 viikon välein kohdalle osuu keittiö, ruoanteko tai viikonloppuvuoro, täälä joudutaan myös siivoamaan. lähes kokoajan täälä on kahvipannu kuumana ja sitä juodaan usein ja paljon. olen lukenut että 88% skitsofreeneistä polttaa tupakkaa ja että se on skitsofrenian osasyy. minulla on kummallinen lamppu, se inisee vähänaikaa :/. olen kiinnostunut friikkitieteestä. minulla on 1 ja puoli hyllyllistä kirjoja, minä tilaan käsi kädessä ja moniääninen lehtiä. minulla on 6det tarotkortit, yhdet niistä on psykologin tekemät. tietokone pelejä en pelaa, päätin että pelailen xboxia. vaikka en ole sitäkään vähään aikaan tehnyt. kaipailisin tänne itselleni kissaa seuraksi, mutta eläimiä täälä ei saa olla koska täälä on allergisia, joskus janssonkodissa minulla oli tarantella hämähäkkejä 2, rosamunda ja melissa, melissaa kasvatin pienestä lähtien ja se menestyi. myös akvaario minulla oli, joitain ihmeen vesietanoita minulla oli, mutta niitä kuoli kokoajan vaikka kasvatin niitä mielestäni oikein. myös sellanen vikkelä musta madontapanen minulla oli joka tykkäsi pimeästä. haaveilin joskus myös sellaisesta puolimetrisestä etanasta. olin täs vähänaikaa sitten katsomassa vaasan kaupungin teatterissa rauli bädding musikaalia, rokkiin ja takaisin. myös doors musikaalin kävin katsomassa. tykkäsin molemmista tosi paljon. rauli bädding kävi siinä mielisairaalassa, syytä en tiedä. myös sellanen orpopoika musikaali oliver olin katsomassa ja rölli peikko näytelmä myös. kävin kaksikertaa poissaolokohtauksen ja kaksi kertaa epilepsian vuoksi sairaalassa, yhdellä kertaa minulla oli sellanen luxus yhden hengen huone jossa oli oma vessa ja telkkariradio. keskiviikkona mennään taas pitkästä aikaa lähilaavulle grillailemaan makkaraa, minä saan soija makkaraa, kahvia on myös mukana. silloin tällöin käydään myös syömässä, yhdessä paikassa on kasvishampurilainen quorn jossa on jotain ihmeen sieniproteiinia, tosi hyvää.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

miten meni, mitä nykyään kuuluu, lääkitys.

olen siis ollut skitsofreeni vuodesta 2002, sen jälkeen ollut huutoniemen mielisairaalassa aina vuoteen 2006 josta siirryin jansson kotiin, josta taas huutoniemelle 2011 ja siitä kultanummeen 2012 jossa asun tällä hetkellä. olin huutoniemen kuntoutusosastolla suurimman osan aikaani, avo ja suljettu koska se on jaettu. kävin silloin tällöin ryyppäämässä mutta nykyään se on jäänyt koska sain alkoholisti leiman papereihini. piipun polttelun aloitin huutoniemellä koska ei ollut muuta tekemistä. myös kahvin juomisen sielä aloitin. päässäni olevat äänet antoivat itselleen nimen fiktiiviset, koska eivät olleet millään lailla olemassa. vanhemmista äiti oli huolissaan aluksi, mutta on vieläkin jos heidän luona saan hätä kohtauksen enkä tiedä mikä minussa on vikana. miltei ainoa asia mikä huutoniemellä oli mukavaa kun kesällä mentiin kesämökin tapaiselle ja vietettiin sielä aikaa, enimmäkseen nuotion äärellä paistaen makkaraa. alussa olin, tietenkin, psykoosissa ja kirjoittelin, myöhemmin piirtelin. mutta mitään niistä ei ole jäljellä. sain huutoniemellä ystäviä, mutta kaikki suhteet ovat mennyttä. asuin kuntoutuskodissa josta käytiin siivoamassa pihaa, rahaa siitä ei saanut, mutta menin takaisin kuntoutusosastolle koska paikka ei miellyttänyt, nykyään asun ryhmäkodissa jossa on yhteinen keittiö ja olohuone, sain myös epilepsian, joka ei kyllä asiaan liity. minulla on/oli lääke joka vaikuttaa/tti epilepsiaan negatiivisesti. käyn huutoniemellä ottamassa verinäytteen kerran kuussa koska minulla on leponex.
kirjoitettu 2015, 36 vuotias olen. olen myös vegaani joka syö kanaa kalaa ja kalkkunaa.

lääkkeeni:
absenor
lamictal
suprium
leponex
antabus

myös:
multivita
d-vitamiini
sinkki