lauantai 23. kesäkuuta 2018

kusipää pelkää mua?

uusi blogi:
savannianzih.blogspot.com
(huom:en siirry sinne)
(mulle) numero tähän alle

ne jotkut tai eräät sanoo että tietävät etteivät nuo ole täälä, sit toiset sanoo että ne vaan päätteli sen siitä kun eivät
kuulleet niitä. jotkut sano taas että tietävät etteivät ole täälä, sitten toiset sanoi että kaiken lisäksi luulevat että
nuo ole täälä. silti taistelivat keskenään tuosta asiasta vaikka toinen osapuoli ei kuullut niitä toisia.

ne sanoi että päätelin niistä jotain

ne myös sanoi että minä _sain_ tehdä, sitten lopetti sen _sain_ tekemisen(siis sanan sain), ja minä tein

ne kutsui yksikössä toisiansa, sitten yhtäkkiä rupesivat puhumaan monikossa. ku niitä on yhtä monta, siis yks niistä
äänistä, ja niitä ääniä on monia, siis yheltä ihmiseltä ääneltä whatever. ku ne siis sanoi että -eihän, (nimi monikossa)

mulla on sellasia ääniä jotka taistelevat kaikkia vastaan(?) silti ovat samaa mieltä jos muutkin kieltävät jonkin asian.
sit se yks sanoi että minä en kyllä kieltänyt, eli kielsi ettei kieltänyt.

ne kuulemma puhuu aivan mitättömiä asioita, todellakin.

itse asiassa minua ei vituta eikä mitään muutakaan tunteita ole noita ääniäni kohtaan, alussa oli niin paljon ongelmia ku
äänien kuuleminen oli niin uutta ja pelottavaa ku ne vielä pelotteli ihan rankemmalla kädellä, oon tyytyväinen että eivät
enää kiusaa minua. parempi siis tylsyys, ehkä tässä jossain vaiheessa vielä rupeaa vituttamaan mutta ei se auta vaikka
kuinka huutaisi, kenties ne vaan naurais mulle. surkeutta ylimmillään.

siitä vielä ku mä en puhunu kenellekään, aikoinaan ne sanoi että sain puhua, siis vihjailla joitain juttuja sille yhelle
joka on nykyään nuo, eivätkä nuo muka/kuulemma ole täälä, eivätkä ketään ikinä olleet ruumiini ulkopuolella vaikka kuulen
välillä niitä ilmassa, no, ne kieltävät kenties tänkin lauseen että en ikinä kirjoittanut, tai ne eivät nähneet ku
kirjotin, tai näkivät ja päättelivät että eivät näe jos se on jotain haitallista, niiden totuuksien vastaista.

minä vahingossa ajattelin, ku olen aina ajatellut niitä näitä, ihan mitättömiä, että hoitajia (oikeasti ohjaajia, mutta
sienet ei ymmärrä mitä ne ohjaa, joten ovat niiden mielestä hoitajia) saa häiritä hätä tapauksessa, että ne sanoo jossain
vaiheessa noin kaikille siis ilmottaa, ja ne yhdisti sen mun hätään. että niinku kaikille voi tulla hätä mut se ei ole mun
hädän kaltainen.

tuli mieleen että ottaahan se vähän päähän, mutta ei kannata tuhlata aikaa vihaan, kun se ei auta mitään, että miten
mä voisin auttaa ääniä päästäkseni niistä eroon, ja ne musta eroon ku eivät halua olla olemassa.

musta välillä tuntuu että joku on mun koneella ja sammuttelee ohjelmia, äskenkin mp3 soitin musicbee vaihtoi biisiä ja
tää teksti sammui, en tiedä jäikö jotain kirjoittamatta, eli katosi kun en ehtinyt tallentaa ja se sammui ku yritin
tallentaa. jos kuuntelee musicbeellä, kannattaa vaihtaa *player kohdasta wasapi musiikki koodekiksi, en tiedä mutta kai
voi muillakin ohjelmilla vaihtaa, itseni mielestä se on paras, vaikka ongelmana on se että muut äänet ei kuulu ku se
varaa itselleen jollain lailla koko jutun. *musicbee/edit/preferences/player/output. se siis sammui eikä edes kysyny
haluatko tallentaa, ja tästä päättelin että tallensin.

hermostuin vähä ku yks teksti katos mutta se ei auta joten yritän rauhoittaa itseni, ja nykyään se on helppoa.

se kusipää kertoi aikoinaan, vahingossa? että pelkää muurahaisia, vaikka yleensä sanoo että vihaa niitä, äänet fundeeras
et entä jos se pelkää mua, jossain ihme tiloissa? ku mua ihmetytti se lsd juttu että ollet applesiini ja kuori ittes, ja
se psyykkausjuttu että olet enkeli, lähde lentoon parvekkeelta. häntä vaan nauratti, ihmetteli että ei se voi olla
mahdollista.

niillä ei kuulemma ole tulevaisuutta eikä menneisyyttä, ikuisuudessako ne elää, en vieläkään oikein tajua ikuisuutta.

tiistai 19. kesäkuuta 2018

eivät voi jakaantua

savannianzih.blogspot.com
(huom:en siirry sinne)
(mulle) numero tähän alle

minä huomasin että jossain vaiheessa rupesin ajattelemaan että pahatkin voi käyttää psykedeelejä, no, en tiedä ku en
muista että voiko ne, joten jos taas rupeaisin ajattelemaan että eivät voi, pääsisiköhän ne jotkut niistä kaikista pois
päästäni?

tämä on ehkä, mutta tuleekohan mulle sellanen huomaamaton hetki kun saan hädän, elän epähuomiossa, kiinnitin siihen
huomiota tässä äskein, ku rupesin tajuamaan en saanutkaan hätää, jos oli edes tulossa.

ne sanoo välillä silti, sopiviin kohtiin, jos voin näin kirjoittaa niitä häirittemästä, väitti että eihän tuo silti
sopinut tuohon, ja ne me totes että ei sopinutkaan, aina, vaan välillä, ja tästä aamusta tähän kohtaan välillä sopi.

ne sanoo aina välillä että olivat mun huoneessa kun kävin vessassa, eivät siis olleet mukanani, vaikka väittävät välillä
kun olen kämpässäni, en vessassa niin eivät olleet ikinä(?) ulkopuolellani.

niillä oli ennen kyky mm. kirjottaa kirjan kanteen nimi niin se kirja luoutui ittelleen perustuen sen nimeen, nykyään ne
sit sanoo että tuo tuo ja tuo, jos haluavat jotain sellasta tapahtuvan, toiset sanoo että ei se enää toimi.

havaitsin että aivoihin meni ilmaa, kuului ininää, siinä kohdassa ne äänet puhui, siinä ilmassa teki äänteitä päässäni
ja kuulin ääniä, sillee ku unessa hengittää raskaasti. koittakaa ite jos haluatte ääniä päähänne :)

tuo yks ääni puhuu ja se saa äänensä niskaani, yhtäkkiä niskasta tulee joku ylimääräinen, sit nuo sanoo että ei niillä
ollu mitään mahdollisuuksia jakaantua.

perjantai 8. kesäkuuta 2018

intialaisia ajatuksia mm.


uusi blogi:
savannianzih.blogspot.com
(huom:en siirry sinne)
(mulle) numero tähän alle
nämä mun elämäni skitsofreeniset tapahtumat on kuulemma jo tapahtunut ennen syntymääni, silloisen tulevaisuudessa, ja
tapahtuu yhä uudelleen, sen takia mulle tapahtui jotain, en tiedä onko se peruuttamatonta. ja voin säätää sen kuntoon,
mut mun menneisyys on kuitenkin mitä on. muistan nykyään ku lapsena jo odotin että jotain pitää tapahtua, en vaan tiedä
mitä, en tiedä tiesinkö lapsenakaan.

oonkohan mä jonkinsortin perfektionisti, kaikki pitää olla tietyllä lailla järjestyksessä tai tulee ongelmia, ei siis
täydellisessä järjestyksessä vaan tietyllä lailla. tulee vaan mieleen tapauksia joissa skitsofreenit järjesteli
tavaroitaan, eivätkä voi heittää mitään tavaroitaan tai lehtiään edes pois.

nyt ne kertoi että eivät kuule kaikkia, ai mistä ne sen päätteli, siitä ku jotkut puhuu joistain asioista, olemattomiako
ne niiden mielestä puhuu?

vielä kerran, noi puhuu, silti eivät ole täälä, vai eikö ne kuule niitä? sit nuo sanoo että miten niin ei ollu, ja nekin
sanoo, jotkut jotka olivat sisälläni, että miten niin ei olleet, vai oliko -

mä olen kuulemma tottunu siihen että nuo väittää että ketään ylimääräistä ei ole täälä ja kaikkee, vai keitä nyt ovatkaan,
me? ei siis ne sanonu joilla oli nimenä nuo vaan me.

nyt minä ehkä tiedän miksi minulla on niin hämäriä, siis omituisia muistoja, niissä on jotain vikaa mitä tuo kusipää ei
ymmärrä, ja jos selvennän niiden tarkoitusta sille niin ehkä ne katoaa.

niillä ei kuulemma ollut sillä aikaa mitään velvollisuutta kuunnella mua kun puhuin jotain joka oli niiden totuuden
mukaan toista. esim. sain propralia hätään, ja ne tietää että sain propralia, mutta sain niiden mukaan alkuperäiseen
vaivaan eli käsien tärinään.

ne sanoi että ei vittuilla, se yks sanoi että mä ainakin vittuilen joka sanaan, ne sanoi että eihän me ketään vittuilla
joka sanaan, ja samaan syssyyn vielä että eihän meillä ollu mitään velvollisuutta kuulla kaikkia, esim. sitä joka sanoi
tuon yhden asian, vaikka siitä päättelivät siitä tuon yhden asian. sit kusipää sanoi jotain tuosta yhestä josta sillä
yhellä, ei noilla, oli velvollisuus puhua, ja ne sanoi että eihän noilla oo mitään mahdollisuutta puhua tuon yhen kanssa
kenestä jutteli.

onko mulla jotain reinkarnaationallisia ongelmia ton kusipään kanssa ku mä vihaan sitä, tavallaan, ja se pysyy minussa
ku musta pitäis syntyä sellanen jos mä vihaisin sitä, en silti suostu rakastamaankaan, kunpa lähtis jo pois. rakastaako
viisaat miehet tyhmiä ku voi lypsää niiltä rahaa?

muistin täs äsken ku sanoi joillekin päässäni että 'se katos ku pieru saharaan' ja että ettikää sitä, no, ne varmaan
vieläkin ettii sitä, pierua siis saharasta. ku ne sanoi että missä, ja rupes ettimään.

yks kumma juttu, äänet sanoi, tai vihjaili tai oli sanovinaan, ja minä sain sen idean selville, että jos en ota
ketipinoria niin mulle ei tuu hätää(?). se yks ei aiheuta vaikka se on just hätä lääke, nyt saan ottaa 4x päivässä, ei
kerralla, propralia, vaikka se oli alunperin käsien tärinä lääkettä. luin netistä niin se on paniikki lääkekin,
mainitsin lääkärille hädästä että ehkä se on jonkinlainen paniikki.

äänet väitti että skitsofreeneille asiat tapahtuu samantien, ne siis kostautuu, ilman reinkarnaatiota. mielestäni
reinkarnaatio asiat pitäisi ymmärtää, ei hampaat irvessä rakastaa joitain, tyhmiä esim. pitää käsitellä se asia.