vittumaista

välillä se kutsui mua ennen vittumaisesti säälittäväksi, välillä kaksimielisesti naurettavaksi vittuillen kun mulla oli
niin typeriä juttuja nuorena, välillä tyhmäksi. välillä se kutsui mua lapselliseksi käsittääkseni koska henkiset
ihmiset puhuvat paljon sisäisestä lapsestaan. se kutsuu itseään kovanaamaksi, ääneni sanoivat että kuin kivi ja ei tunne
mitään, täten, miksi se sit naurais mulle, tunteettomasti, no vittuillakseen tietysti. se haukkui mua myös kämmäriksi,
mitä lie tarkoittaakaan, peukalo keskellä kämmentä? niin olen tulkinnut.

ne sanoivat olevansa homo fictivikuksia, eli fiktiivinen ihminen, en tiedä sitten onko tuo latinaa.

luin vähän aikaa sitten vanhasta lääkärikirjasta sairaudentuntoisuudesta, se on sitä että tietää olevansa sairas, sitten
tuo yksi on kuulemma niin kauan sairaudentunnoton kunnes se menee mielisairaalaan, mua ja sitä kuulemma palvoo eräät
kun me ollaan seottu vaikka tietojeni mukaan se ei ole ollut mielisairaalassakaan. en tosin tiedä sen nyky elämästä mitään
mielestäni jos on sairaudentunnollinen voi aiheutua pahempia skitsofrenisia oireita koska ei enää tajua että
jotkut asiat ovat harhoja, kuten minun edellisissä teksteissäni kun luulin että netti saitteja otetaan minun takiani pois
olin sairaudentunnollinen, tunnistin että olin sairas mutta en tajunnut että en ollutkaan ihan terve, ei tässä kuitenkaan
mitään hoitoa tarvitse enää, osaan ajatella asiat kuntoon kun tajuan tuon että en olekaan sairaudentunnollinen.

muistan kerran en muista missä asuin mutta kuulin kun ihmiset kuulivat jossain muualla radiokanavaa joka muistaakseni oli
minun radiokanavani, sisältöä en muista