tiistai 7. kesäkuuta 2016

olemme kiellettyjä hyvään oloon

naxatras - II
olen huomannut että helpotusta seuraa aina ahdistus, aivan kuin me skitsofreenit ei oltais oikeutettuja hyvään oloon. vielä siihen viime tekstin seksuaalisuuteen, en voi nussia, minulla on ahdas esinahka, mielisairaalassa äti sanoi hoitajille ja tuli lääkäri, hän sanoi kun katsoi päältä päin vain että kunnossa on, täälä missä asun pitää ohjaajia sanoa hoitajiksi koska sienet eivät ymmärrä ohjaajaa että mitä ne ohjaa, olenko jäänyt tripille? elänkö todellisuudessa? se "kaveri"ni kuulemma ottaa minulta järkeviä ajatuksia, minä saan kuulemma häneltä näitä ajatuksia mitä minulla on, joihin en itsekään usko, ne on niin typeriä. sitten näitä suomenkielisiä sanontoja joita "kaverini" jo alaasteella minulta kyseli kun ei ymmärtänyt, esim. "mitä pahaa siinä on" aivan niinkuin asioissa pitäis olla jotain pahaa. ne ketkä keksii näitä ei halua että me ymmärrettäis niitä että käytettäisiin näitä. mustat aukot on kuulemma syntyneet perseeseen vedossa(?) se on maapallon historiassa syntynyt ongelma, eihän humanoidi aluksessakaan ole vessaa, vai onko, vai avaruuteenko ne tekee tarpeensa? ei fiktiivisilläkään ole tarvetta, mietittiin että onko ne humanoideja, käsittääkseni humanoidit on jollain lailla yksinkertaisia. älykkäitä ne kuitenkin on. nyt se yks "kaverini" fiktiivinen, ainakin uskon, keksi että minä olen hänen keksintöään, että aina kun hän on nähnyt minut, se oli jokin jota ei ole olemassakaan. "kaveri"ni pitää kuulemma tappaa minut 5 miljoonaa kertaa ennenkuin minä kuolen, joka yö hän kuulemma tappaa minut, minä katsokaas uskoin, tahalleni kai että se on totta kun hän sanoi niin, liiotteli ehkä, minulla oli ennen tapana liiotella että ihmiset ymmärtäisivät. ja mutta kun hän on sanonut että ei liiottele.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti