sunnuntai 2. joulukuuta 2018

monesta ikuisuudesta välillä täälä

uusi blogi:
savannianzih.blogspot.com (in english)
(huom:en siirry sinne)
voit kirjottaa viestejä tuonne alas, ois mukavaa.
(mulle) numero tähän alle (aloita kirjottaminen tästä)

ne fiktiiviset pystyy puhumaan mutta ei ajattelemaan, kuulostaa mahdottomalta yhtälöltä? ku niiltä tulee sanajono jostain
ja ne sanoo niitä summan mutikassa ketä tahansa eivätkä tiedä kuka tulee puhumaan seuraavan asian.

ne sanoi että välillä mä en naura aina ja välillä nauran aina, niinku jostain ikuisuudesta tai jotain.

ne sanoi jotain että minä olen universumin kokoinen, sisälläni eli mikrokosmoksessa.

nyt ne korjas sen, me ollaan välillä ikuisuudesta täälä, välillä ei olla ikuisuudesta täälä, eli on ikuisuudessa, mutta
olenko mäkin sielä jonkinlaisena versiona?

ehkä ne kieltää sen mitä ne tietää musta, ku mulla on joku paha efekti siihen, kuin pelko, jonka ne kieltää että minä en
enää tuntenut. kun siis pelkäsin skitsofrenian alussa, pahasti.

minä kuulemma välillä kuulin ku ne olivat toisiansa vastaa, eivät silti voineet olla minua vastaan, vaikka jotkut sanoo
että olivat, ehkäpä vielä koko ajan. joka kerta kun puhuivat?

olin jossain ihme trippi unessa, pääsin äänistä eroon aamulla, muka, sitten yks rupes mumisemaan, mmmmm, ja rupesin
kuulemaan ääniä. yrittääkö ne auttaa mua, ku ne kuulemma voi vaikuttaa muhun vaikka en kuulis niiden ääniä.

jos et tiedä miltä skitsofreeniset äänet kuulostaa, pistä korvakuulokkeet päähän ilman ääntä, kaikki ulkopuolinen
kuulostaa siltä, ero vain että ne on sillä hetkellä ulkopuolella eivätkä sisäpuolella, no, saa ainakin jonkinlaisen
käsityksen.

mulle kävi ilmi, että heti kun se kusipää jättää mut rauhaan, mulle palautuu niiden loukattujen muistien, siis ne pahat
mitä se kusipää on mulle tehnyt, niiden hyvät rinnakkais ulottuvuuden asiat, eikä hän saanut niitä pysymään paikoillaan
kumma on se, että entä jos se kiusas mua oikeasti, mistä nuo muistit tulee, onhan se hyvä, mutta... turhaa on siis
tehnyt mulle 16 vuotta pahaa kaikkeen muistiin, joita ainakin välillä muistan, oikeasti kiusanneen mua, mitenkä se ny
niin. siis ne rinnakkais ulottuvuuden asiat missä hän ei enää vahingoittanu mua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti