psykologille, ja muuta.

muistan kun nykypsykoosissa sain muistoja vanhoista ajoista jolloin oltiin vielä baarissa ja juopoteltiin alkoholia ja
väitettiin että kyllä alkoholin pitää riittää, tai jotain, niin ne kadotti pöytiä niin että kukaan ei nähnyt sitä, sit
ku se baari purettiin, jäi kysymys että jäikö se pöytä sinne? ne nykyään sanoo että ei tietenkään.

nykyään ne ei enää tiedä miks jotkut asiat on kiellettyjä, esim. että en saanut enää kahteen kuukauteen ottaa ketipinoria
joka on extralääke joka auttaa hätään. eikä sitä miksi nuo ei saisi olla täälä, ja siihen miksi eivät saa... oikeastaan
ei mitään velvollisuutta epäillä, kuulemma ovat fiksuja. ja se että en ole ottanut 8 kuukauteen ens. lauantaina extra
lääke ketipinoria eikä niillä ollut mitään velvollisuutta silti käydä toimistossa, propralia välillä sanovat että
ainoastaan otin. vaikka niillä on joku hyvä yhteisvaikutus tai propralilla vaan että se ottaa hädän pois, osittain
ainakin, helpottaa sitä.

tuo yks joka kuulemma aiheuttaa tuon hädän, ei halunnut että minä saan sen pois, siksi en ole näinä kuukausina ottaa sitä.
nyt nuo muut keksi, ainakin yksi, että saan ottaa, vaikka ennen mennyt tuon yhden mukana joka kieltää sen ottamisen.

nyt sain taas tietää, en tiedä olenko maininnut, että ne saa mun menneisyyteen mun muistoja, ja tuo yks sanoi jotain että
minulla on samat muistit, eli elämäni on ennalta määrätty, pelottavaa, saako joku nykyäänkin muistoja mun tämän hetken
tulevaisuudesta. kun kuulin silloin, vai kuulinko, asioita mun tulevaisuudesta, ne kuulostaa että olisin kuullut, mutta
se voi olla psykoosi. oisko joku valmis elämään tietynlaisen tulevaisuuden kun on ennustanut jossain menneessä elämässä
niin? oonpas kova ku ennustin tuollaisen tulevaisuuden. sit kun sen on kokenut, vapautuu siitä, ja entäs sitten?
pelottaako vapaus? uskooko ne tekevänsä pahaa?

ny ne nauratti mua, onko mulla eri menneisyys mutta sama tulevaisuus.

minä olen jo nuoresta ajatellut että ihmisille jää ne asiat mieleen joista hän on kiinnostunut, itselläni jää sellasia
mitkä eivät voi vähempää kiinnostaa, vai kiinnostaako? no ei. ehkä joitain ääniäni kiinnostaa, tai se yks kusipää
ajattelee että tuosta tuo on varmaan kiinnostunut, vittuilempa siitä hänelle.

mulle aikoinaan äänet väittivät että mun päässä on trippailijoita, vai olinko minä joku skitsofreenitrippailija, ja en
tykännyt kun ne tappoi itsensä, oli pelottavaa, kielsin sen, sitten ne väitti että eivät päässeet sieltä pois, ei siis
kannata kenenkään antaa olla tappamasta itseänsä, ei ikinä tiedä vaikka jos tulee skitsofreeniksi. itse en tiedä tuosta
tappo metodista mitään, kaikki on ääniltä kuultua. minä kuulemma pääsen pois kun olen ihmemies, niinhän se yks aina
väittää minusta.

muistan kerran kun rupesin näkemään jotain mielikuvia kun jotkut ottivat ihonsa pois, yritin säätää sitä pois, paljastui
että ne ottivatkin vaatteensa pois. sen takia tykkäsivät aina pistää vaatteet päälle, ennen, ööö, niin mitä, kun tämä
tapahtui?

jos on jonkun seurassa ja toinen kertoo jotain eli keksii jotain, voiko sanoa että me keksittiin se? kuten tuo yks ääneni
väitti että he keksivät jonkun, vaikka hänen kaverinsa oli yhtäkkiä sanonut hänelle jotain? tuli vaan mieleeni että ei
hän välttämättä edes keksinyt sitä, kertoi vaan jotain mitä oli kuullut. minäkin sanoin sille aikoinaan juttuja mitä olin
lukenut ja kuullut, tulkitsiko hän että me keksittiin se? miksi hän vääristeli niitä ja sanoi että oot typerä, kerrankin
törmäsin bbs paikassa windowsin lähde koodiin, latasin sen ja naureskellen näytin hänelle, hän myöhemmin kännissä kun
oltiin(oliko hän, kuten väitti välillä että ei ollut) että olet tyhmä, sä luulet että se on totta tai jotain, huusi perään
että -ei se ole totta!! tai jotain. siis se oli vitsi se lähdekoodi, aina välillä oli että kun jotain tapahtui, tuli että
nyt tapahtuu tilt, eli tietokone menee virhetilaan. sitten oli muistaakseni kaikkea että loadforever ja kaikkea hauskoja
keksintöjä.

se kusipää ihmettelee että miten mä voin olla oikeista asioista kiinnostunut, eli kovanaamaisista, vaikka olen vain niin
itsekeskeinen että olen kiinnostunut asioista muista piittaamatta, saako multa ne vertauskohdatkin ja uskoo että ne mistä
olen kiinnostunut on sen takia kovanaamaisia, naurettavaa, niin naurettavaa että ei edes naurata. nyt se tulkitsi että
oon naurettava ja sanoi itsestään että -oonko mä niin naurettava että ei edes naurata? mitä vittua se haluaa musta, tuntuu
että tulkitsee kaikki tahalleen väärin ja mua harmittaa se kun se ei ymmärrä, vai ymmärtääkö? pitääkö mun ajatella että
se ymmärtää kaiken ja tulkitsee tahalleen väärin eikä olla tästä johtuen kiinnostunut siitä? pitäis vaan ignoorata sitä.
pitäiskö mun kirjottaa teorisointi lappusiin että kaikki sen versiot ja kopiot tappaa itsensä kunnes eivät enää ole
olemassa? kun ei saa ajatella että ne on jossain olemassa, muuten ovat minun päässäni sielä olemassa, jos ajattelisin että
hän jää vaan maapallolle eloon, hänestä tulisi joku juttu menisi mun päähän paikkaan jonka nimi on maapallo. nyt hän
kertoi jossain piilossa, näin epäilen kun tajusin, että kytillä on todisteet että minä tapoin hänet, heh? nyt iskin
hänelle kysymyksen takaisin, mistä ne kytät on kotoisin? hän vastasi että -vittumaapapallolta. missähän se sellanen
vittumaapallo on? voi vittu, onko se tosissaan, vastasi että -gaia, äiti maa. oliko tuokin jokin taktiikka. ei enää
naurata. niin se sit sanoi, halusko olla niin nerokas. nyt se sanoi -vittu moo edes jutellu sunkaa noista, toinen -se oli
joku muu sinä. luuleeko se nyt olevansa se oikea? mikä on sen motto, joku jonka mukaan se pyörittää itseänsä ja ajatuksia
keksii pakkomielteisesti muusta välittämättä? pitää kiinni jostain pointista tai määränpäästään elämässä. luulee että se
pointti on niin oikeassa joka suunnalta. vai keksinkö sille näitä, no, nyt se sanoi jotain että annoin sille ny luvan
siihen, heh, hauska tyyppi, en todellakaan aio käyttää taktiikkaa tuohon tyyppiin, en aio tuhlata pientäkään energia
määrää pelkästään häneen, negatiivisessa tai positiivisessa mielessä, olen niin itsekeskeinen että en ajattele ketään
kertoessani näitä, kerron vaan. se kertoo välillä että olin ihmemies lapsena, ja pärjäsin koulussa, mutta kun tulin uuteen
kouluun ja tapasin hänet, hän otti kaiken minulta pikkuhiljaa pois, yritin kerran olla ilman häntä, lähin vaan hänen
luotaan pois, mutta hän seurasi ja kiusasi minua, no, tyydyin siihen ja olin lopun aikaa koulussa hänen kanssaan kun en
muuta voinut, unohdin kai sen että en halunnut oikeasti olla hänen kanssaan, vai olenko keksinyt sen nykyään ja hän vei
sen itselleen menneisyyteen, ja rupesi ymmärtämään että en ollut hänen kaveri, joten hän piilossa kiusasi minua kun luuli/
tiesi että en ole hänen kaverinsa, vaikka loppujen lopuksi luulin olevani monen vuoden jälkeen ainakin. enkä ymmärrä
miksi se ei enää yhtäkkiä kuunnellut iron maidenia, killers levyä ei ikinä ollenkaan kun siinä hän muka tappoi huoran,
vaikka olen myöhemmin lukenut siinä se yrittää vakuutella että ei tappanut, silti kuunteli mercyful fatea, sekin tappoi
jonkun huoran(muka?) lauloi että -drink that blood now drink drink, ja -forget that godforsaken whore. ja varg vikernes
tappoi euronymouksen ja dead ittensä. väitti tuoneensa perheeseeni metallin, vaikka siskoni kuunteli sitä jo kun olin alle
koulu ikäinen ja silloin jo kuuntelin trancea, kopioin siskolta, hän väitti että rupes ennen minua kuuntelemaan trancea
kun luulin aloittaneeni joskus 18v enkä muistanut että olin kuunnellut pienenä jo, häntä harmittaa ja vituttaa kun ei voi
enää muuttaa sanomaansa. todellisuudessa muistaakseni toi black metalin perheeseeni, en ole varma. eikö ole tyytyväinen
vai haluaako aina vaan lisää eikä välitä siitä mitä on saanut aikaan? eikö se ymmärrä ikinä että tunnustan kaiken totuuden
vai vihaako se ny black metaliakin kun luulee tuossa olevan jonkun taktiikan, vai onko se joku taktiikka hylätä se nyt
minulle? vai eikö hän halua tunnustaa enää olevansa bläkäri kun kuuntelee trancea.

itse asiassa olin alunperin armeijassa, mutta mua rupes niin vituttamaan ku sielä oli niin typerää porukkaa, ammuttiin
jollain typerillä pyssyillä maaleja, sielä tehtiin miehistä pikkupoikia jotka ammuskelivat kuin impukoilla, oli mulla
pikkubroidinkaa impukka tähtäimellä, mutta en juuri koskaan käyttänyt sitä, joskus ammuskeltiin kavereiden pyssyllä
katulamppujen lamppuja ja ne sammui, juostiin sit pakoon, vaihdoin sivariin, ajattelin että sinne vois viedä niitä maali
pyssyjä joilla ammutaan kuulia toisia päin. en tiedä kiinnostaisko niitä ketään, mutta se oli lähinnä vitsi. pihlajan
marjaputkista tykkäsin, pienenä. ammuttiin mustikoita toisia päin yks kerta. sit kumihansikkaan sormi sinne putken perään
ja pihlajanmarja sinne ja vetää sormikohdasta ja päästää. mut sen täytyy olla vähän isompi putki kuin pihlajanmarja putki.
pihlajanmarja putkia sai aikoinaan vaatehenkareista. keksin niille aikoinaan vittumaisen jutun kun ne ammuskeli toisiaan,
käskin leikkaamaan haulikosta osan ja ampumaan sillä päällä, ne heitti sen pyssy osan pois ja ottivat putken ja
ammuskelivat niillä, eihän se onnistunut, eivät pitkään aikaan ymmärtäneet sitä, en edes halunnut, ne innostui kun kukaan
ei kuollut, sit pistin moottorisahaan pyöränkettingit, niistäkin ne innostui ja se levisi, sit mua vitutti. nyt niitä sit
toivottavasti pelottaa tuo idea niin että niissä onkin yhtäkkiä oikeat ketjut ja ne tappaisivat toisensa ja rupeaisivat
mielummin vaikka pelkäämään kuin väittämään että ei ne mihinkään kuole. toivottavasti eivät kuitenkaan pitkäksi ajaksi
tai taas mua syytetään. nyt ne tulkitsi jollain ihme metodilla että ei mun tarvi pelätä että voivat tehdä sitä, en muista
miten ne siihen päätyi, se oli niin nopea ja vaikea päätelmä. halusin sieltä sivaristakin siis pois, en sieläkään
viihtynyt, menin lääkärille ja se teki lähetteen psykologille, en ikinä saanut kutsua, mutta myöhemmin vanhemmat vei sinne
ja sain sairaalassa sitten vapauden siviilipalveluksesta. siellä ollaan yksi kuukausi koulutusta ja sen jälkeen
vakisivariksi eli legioonalaiseksi tai yhteiskunnan alaiseen laitokseen töihin, itse jouduin aikuiskoulutuskeskuksen
keittiölle töihin mutta lopetin ja menin myöhemmin vanhempien pakottamana uudelleen kun ne ei tykännyt että makoilin
kotona, juotiin sielä viikonloppuna sieni teetä. mutta kun olin vakisivari ja tein sielä töitä ei minua kiinnostanut, en
ole mikään työ vieroksuja, moottorisahattiin ojan penkalta ruohikkoa. kyllästyin niin totaalisesti että halusin pois enkä
ikinä palata. 27 vuotiaana pitää viimeistään käydä armeija tai siviili palvelus, jos onnistuu sen jälkeen vielä olemaan
vapaalla, ei tarvi käydä kumpaakaan. ei sivari ole siis mikään helppo ja mukava paikka mikäli joku niin on tulkinnut,
keskellä maaseutua, käytiin sielä myös kaljalla bensa-asemalla, sielä on lähellä myös huorapalvelu. nykyään sivari on
kuulemma lahdessa ja koulutus kestää vain viikon kun sivarit on lisääntyny tai paikat pienentyny. ja 8% nykyajan nuorista
on kokenut psykoosin eikä enää 1%, itse tulkitsen että se johtuu vesimiehen aikakaudesta. halusko ne aikoinaan että
kalojen aikakausi kestää ikuisesti? ei se kestä, se tulee se systeemi toimimattomana romahtamaan, ja sit ihmisiä vasta
pelottaa kun eivät ole tutustuneet uuteen aikakauteen vaan se tulee yhtäkkiä päälle, ja lisääntyy vaan. sitäkö on lopun
ajat? ja kalojen aikakausi pienenee. romahtaa pala kerrallaan, mutta varmasti. sitten ihmiset ovat valmiita
vastaanottamaan sen mitä joissain sanotaan kuten yhessä intiaanijutussa minkä luin facebookissa että luoja piilotti
ihmisten sisälle ja ihmiset ottaa sen sitten kun ovat valmiita. en minä vittuile, kerron vaan totuuden, pure vaan
hampaitasi yhteen. pelkääkö ne että ihminen vapautuu, uskovat että ihmiset ovat pahoja ilman kontrollia. yrittääkö ne
muuttaa ideologiaansa uuteen aikaan sopivaksi tietyt jutut säilyttäen, ei se mitään, ihmiset kyllä luonnollisesti tajuavat
kaiken jossain vaiheessa kuitenkin. pelkääkö ne itseään, niin, onko ne tosiaan pahoja eikä me uuden aikakauden ihmiset?
ei se auta vaikka estätte näiden tekstieni julkituloa, en minä siitä päätä mitä tulee olemaan, kun en itsekään vielä
täysin tiedä. ensin ihmisistä piti tulla pimeällä keskiajalla kristittyjä, pitääkö meidän kaikkien nyt sitten tulla
muslimeiksi että se allah ei suutu vai kuka se oli, nyt tiedätte sitten miltä se tuntui aikoinaan niistä ihmisistä,
maalaisjunteista. pilkka sattui omaan nilkkaan, jos voi sanoa, en tiedä. sain siis aikoinaan psykologilta diagnoosin
masennus, ja se on skitsofrenian alkuoireita ja lääkkeeksi cipramil, muistaakseni.

uskon että jotkut ajatukseni ovat jostain muusta peräisin.

niillä on joku ajatus tai tehtävä joka pitää ne täälä, joka niiden alunperin olisi pitänyt käydä tekemässä täälä. olenko
estänyt sen tekemisen, kuten minun tappamiseni?

se yks puhuu muiden, fyysisten, äänellä. kuulen sen joskus hiljaa sielä taustalla puhuvan silti omalla äänellään niitä.