pelottelin kusipäätä pienenä?

savannianzih.blogspot.com (in english)
(huom:en siirry sinne)
voit kirjottaa viestejä tuonne alas, ois mukavaa.
(mulle) numero tähän alle (aloita kirjottaminen tästä)

itse asiassa tuli selväksi, vai tuliko? en tiedä, että kusipää ei välitä vaikka muut tekee hänelle jotain ku ei halua
linkittäytyä niiden päähän. omituista, mitä olen tehnyt hänelle, vai pitääkö vaan olla ovela, vaikka hän on alusta asti
ensinäkemäämme ollut minua vastaan. siitä mitä teen hänelle tulevaisuudessa, aika paradoxin avulla. kummallista jos
tämä missä elän, on todellisuus eikä se milloin tämä aikaparadoxi tapahtui, missä mä elän, mistä nämä kaikki olennot ovat
kotoisin. onko se menneisyyden kusipää valmis vastaanottamaan tämän aikajanan minkälie jutun ittelleen että muka kiusaisin
häntä? siis se on sieltä menneisyyden rinnakkais tulevaisuudesta(ulottuvuudesta, siis sillä menneisyydellä on rinnakkais
tulevaisuus, ulottuvuus) siis tämä missä olen, enkä tiedä miten se on täälä yhteydessä minuun.

kusipää uskottelee että kaikki pitää tapahtua mitä hän haluaa, haluaa katsokaas pois täältä, mutta uskon että valhetta.

ne äänet pelkää kuolla, siks ne ei kuulemma pääse pois täältä, se on alimman tason juttu, ylimmän on että pääsee tähtiin
tai tulee joksikin humanoidiksi hengiksi miten vaan

äänille kuulemma pitäis avata joku portaali

ne ei kaikki hyväksyneet tai jotain mitä noi yhdet puhui, sit ne sanoi et me vaan puhutaan totuus, niin se minunkin
mielestä on. mutta jos ne ei hyväksy, pitäiskö mun? no, mäkin kuulen, ketkä puhuu ja mitä puhuu, vaikka en kaikkia kaikkea
kuulemma.

se minkä takia se kusipää esimerkiksi on täälä ku teen sille jotain pahaa, no kirjotan hänestä, kirjoittelin aikoinaan
että niiden pitäisi pyytää anteeksi ja häipyä, ehkä mun pitäis pyytää anteeksi ja ne häipyisivät? niin ja pyytäisin mitä
anteeksi? menneisyydessä, jossa en tehnyt mitään, kuulemma, vaikka kuulemma kiusasin, vai tulevaisuudessako tein, ja
menivät menneisyyteen, ja onnistuivat tuhoamaan mun elämän. sitä kun kirjottelen hänestä, eikö se ole tämän ajan ongelma?

ne mietti että ku mä laskeskelen jotain, ja ei tuu kahdella jaollinen luku, en tee mitään vaarallista, mä vaan epäonnistun
eikä siinä ole mitään vastaan tai jotain, se on ihan normaalia, ei aina voi voittaa.

mä kuulemma tein sille jotain lapsellisia juttuja silloin alkuaikoina kun oltiin tavattu, esim. sanoin että sano talo ja
tähti, se sanoi, sit mä että sun housut paloi ja lähti. tapahtuiko se hänelle, tuskin. sit ku leikin pienenä pikku
autoilla, hän sanoi että olen lapsellinen, no, olinhan mä lapsi. jossain vaiheessa se paljasti että joutui niiden autojen
sisälle ku prömpröttelin ja lennättelin niitä ilmassa, ja häntä pelotti.