fiktiiviset kiusaa

mä kuulemma tottelen mitä se kusipää käskee, jossain piilossa vieläkin. en siis kuule mitään, tai no joku osa kuuntelee
joku tottelu osa varmaan

mun pitää kuulemma tajuta että mä oon vitun tyhmä jätkä niin mä valaistun, tuo yks kusipään ääninen tyyppi sanoi, ja sanoi
tai vihjaili että minä rupean vittuilemaan ittelleni, no, onhan nää aika typeriä tekstejä varmaan(?). tai siis
menneisyydelleni rupean vittuilemaan, häipyyköhän se kusipää jos rupean vittuilemaan ittelleni. se kusipään kuuloinen joka
sanoi oli muka sitten minä. siis käsittääkseni rupean vittuilemaan ittelleni jos tajuan tulevaisuudessa että olen ollut
menneisyydessä typerä jätkä. musta vähän tuntuu että ymmärrän sen kusipään ajatuksilla miten olen tyhmä jätkä, pelottavaa.

muistan viime yönä kun heräsin, vai heräsinkö? katoin verhoja ku makasin mahallani sängyllä ja se verho pyöri
psykedeelisesti.

vaikka mä kuuntelen musiikkia, kuten edellisessä viestissä ilmoitin että skitsofreenit kuuntelee musaa että saisivat äänet
pois, minä silti kiinnitän ääniin huomiota, ellen plärää nettiä.

vaikka uskotte olevanne mielellisesti hiljaa, juttelette mielessänne uskomattoman paljon, minulla on kokemusta, kun
minusta tuli skitofreeni, havaitsin että juttelin miltei lakkaamatta kaikkea, pääsin kuitenkin tilaan, tai onnistuin
saamaan itseni hiljaiseksi.

nyt mä huomasin/muistin, mun selässä jotain menee vinoon, ei varmaan fyysisesti, silloin sen jälkeen voin saada ongelmia.

nuo äänet kiusaa, ajattele jos sinua joku oikea ihminen kiusaisi, se oli alussa melkein sama asia, jos joku esimerkiksi
sanoo että -mee muualle, sä haiset. ei sitä kestä kukaan. mut siihen tottuu. sitä sitten tekee jotain että ei haise,
joskus, sitten on huolissaan aivan mitättömistä asioista, kaikista mitä päässä puhutaan, ja yrittää korjata niitä
puhumalla niille miten se oikeasti menee tai rupeaa selvittämään asioita.