lauantai 31. maaliskuuta 2018

vinland

savannianzih.blogspot.com
(huom:en siirry sinne)
(mulle) numero tähän alle:

musta tuntuu että mun ajatukset jollain lailla vastustelee, pistää miettimään että onkohan se lääkkeet? en voi tehdä
kaikkea.

me kuulemma voidaan kerätä inkarnoitumiimme kaikkia ihmisiä, aika kummallista, minulla oli nuorena kai jim morrison ja
pienenä lapsena ihastuin aurinkokuninkaaseen, jossain vaiheessa tunsin yhteneväisyyttä fransiskaani munkkiin.  muistan
lapsuudesta ne aurinkokuninkaan ranskan ilmeisesti musta valkoiset laatat sielä linnassa whereever. tämä tuli mulle tai
fiktiivisille mieleen kun latasin netistä kirjan pikku prinssi englanniksi, the little prince. en siis ikinä usko olleeni
ketään noista, miellyin vain niihin tosi paljon jossain elämäni vaiheessa, versailles nimenäkin on tutun kuuloinen.

ne mun äänet keksi sellasta 0 ainetta mistä voi printata mitä tahansa laitetta ja teki vaihtokaupan humanoidien kanssa
sellaseen metalliin jota voi taivuttaa mutta se muotoutuu aina takas, 0 aineesta kerron mualimmoissani (en ole vielä
julkaissut tuota juttua) nyt humanoidit keksi että pitäis olla sellanen kone joka tuhoaa kaiken pois, ääneni rupesi
kiroilemaan. ne kysyi että mistä se metalli tietää minkä muotonen sen pitäisi olla, ne siihen että se on formoitu siihen
atomiin. (formated)

jos tapahtuu jotain, mä näen vaihtoehtoisen tapahtuman, äänet jollainlailla viestitti että se tarkoittaa mitä ne oikeasti
ajattelee tehdä, esim. äskein en väistänyt yhtä, joten se väistyi, joten näin vähän ajan päästä kun se läpsi mua. ehkä
ne on näitä tapahtumia kun mielisairaat väittää ihan olemattomia välillä. meneeköhän ne rinnakkais universumiin (parallel
universe). välillä ne vastaakin mulle, tiedostaakohan ne sitä? ikäänkuin muistaisin ennen skitsofreniaa aikoja jolloin
ihmiset vastaili jos muka tein jotain asioita, en silloin ajatellut asioita tästä näkökulmasta.

puhuttiin lsdstä, se yks sanoi että sinä olet tomaatti, eikä tomaattia voi kuoria, mä(?) sanoin että mä syön sen sitte
kokonaan, se kysyi että minkä osan, mä että käden, se siihen että ei tomaatilla ole käsiä, sitten keskustelu häipyi. siis
tuo oli joku päässäni, tulkitsin että minä itte, vaikka nuo me sanoo että mä en voinu ikinä olla sielä (missä ne on,
sisälläni)

muistan kun luin että puiden henkiä piti lepyttää jos kaatoi puun, jotkut tekee tätä huvikseen eli ei tunne mitään, mä
naarmutin pöytääni, tunsin kauhua, tunsin että sisässäni toivoisin että niin ei olisi tapahtunut, siinä jollain lailla
pyysin pöydän hengeltä anteeksi, paha olo pöytää kohden katosi. se on sellanen kallis iso puupöytä, lie mitä, tammea?
mutta se on kai jos tulee hyvä mieli kun lepyttää puun henkeä, puu kiittää sinua.

okei, mä kiusaan ääniä sen takia ku ne kiusas mua menneisyydessä sen takia että mä kiusaan niitä nykyään, menneisyydessä
muka kiusasivat mua tämän tulevaisuuden takia. vaikka se on kuulemma mun keksintöä että eivät enää kiusaisi, vaikka tuo
idea on niiltä peräisin.

jouduin taas aloittamaan indian tonicin juomisen, join sitä paljon ennenkuin jouduin mielisairaalaan. ei tule ongelmia
aiemmin kyllä tuli, no, vaan(?) käsien tärinää.

mun mielestä intuitio on ihmiselle luonnollista, ei tarvi ajatella olevansa mikään käyttääkseen sitä, tarvii vaan ajatella
että kävelen ihan luonnollisesti ja se tapahtuu.

suomi tulee alunperin sanasta vin-land, eli viininmaa, suomalaiset polttivat ranskalaisista tuontiviineistä pontikkaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti