tässä viime tekstissä fundeerasin että vaikuttaako lääkkeet sisäiseen elämään, ainakin ne vaikuttavat siihen miten käyttäydymme, vai onko se sairaus mikä tekee sen? olen nähnyt huutoniemellä paljon sekopäisiä ihmisiä, en tiedä onko se sairaus vai lääkkeet? lääkkeet kyllä tekee huumausainetarkoituksessa ihmisistä myös melko sekopäitä, mutta eihän lääkkeitä määrätä niin paljon että ne sekottaisi tavallisten mielisairaiden pään. kai ne sitten ajan myötä tasottuu. fiktiiviset eivät kuulemma ymmärrä, muista eivätkä tajua tai/eikä mitään semmoista, en tiedä miten ne sitten puhuvat, niillä on ne taidot väliaikaisesti, vähän aikaa. miten ne sitten ymmärtää vitsejä joille ne jotkut nauraa. ne kuulemma aavistaa nekin (kirjoitin edelliseen tekstiin että aistii, se on ilmeisesti sekin sittenkin aavistaa). mulla on omituinen patteri, siinä kuuluu kovalevyn kaltainen raksutus. -nyt pannaan poroa. -mihinkä? -pannulle. tänään oli perunaa, soosia ja minulle kasvispihvejä, porkkanaa, illalla oli voisarvia, perunasalaattia ja porkkana salaattia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti